Robotiikka avuksi valmistavan teollisuuden haasteisiin

Kaavio 1. Tilastokeskuksen työikäisen väestön ennuste (Valtiovarainministeriö 2024)

Yaskawan robottijärjestelmät apuna tuottavuuteen

Asiakasyritysten kanssa keskusteltaessa edellä mainitut ongelmat nousevat monesti esiin. Vaikka työvoimaa on hyvin saatavilla, kärsitään erityisesti Etelä-Suomen ulkopuolella osaajapulasta. Erityisesti ammattitaitoisista hitsaajista ja koneistajista tuntuu olevan eniten pulaa. Osaajapula heikentää teollisuusyritysten suorituskykyä monella tavalla. Tämä ilmenee koneiden ja laitteiden huonona käyttöasteena, pidentyneinä toimitusaikoina, tilausten peruuntumisena sekä heikentyneenä riskinsietokykynä. Lisäksi ammattitaitoista työvoimaa on saatavilla ulkomailta entistä heikommin.

Apu heikentyneeseen taloustilanteeseen ja tuottavuuteen voi löytyä myös Yaskawan toimittamista korkeateknologisista robottijärjestelmistä. Investoinnit teknologiaan nostavat suoraan asiakasyritysten työn tuottavuutta ja kasvattavat inhimillistä pääomaa osaamisen ja tietotaidon kehittymisen myötä. International Federation of Robotics (IFR) pitää tilastoa maakohtaisesta robottitiheydestä vertaamalla asennettujen robottien määrää 10 000 työntekijää kohden. Luvuista voidaan todeta, että työllisyys on paremmalla tasolla korkean robottitiheyden maissa. Tästä voidaan päätellä, että investoinnit robotiikkaan ja automaatioon eivät heikennä työllisyystilannetta, vaan pikemminkin parantavat sitä. 

Kaavio 2. Maakohtainen robottitiheys valmistavassa teollisuudessa 2024 (International Federation of Robotics (IFR) 2024)

Suomessa robottitiheys on yli maailman keskiarvon. Luku on kuitenkin matala verrattuna kehittyneisiin teollisuusmaihin, kuten Saksaan, Ruotsiin, Tanskaan ja Japaniin. Investointien määrään on vaikuttanut suomalaisen teollisuuden rakenne. Suomalaisessa teollisuudessa valmistusmäärät ovat pieniä tai keskisuuria, ja suursarjatuotannolle tyypillisten alojen, kuten autoteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden yrityksiä on vähän. Monet yritykset ovat siirtäneet suurissa sarjoissa valmistettavat osakokonaisuudet tai komponentit ulkomaalaisille alihankkijoille, missä sarjatuotanto on halvempaa.

Robotiikka hyödyksi myös piensarjatuotannossa

Automaatioteknologia ja robotiikka ovat kehittyneet hurjasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Yaskawa toi ensimmäiset teollisuusrobotit markkinoille jo 1970-luvulla, ja Suomeen toimitukset alkoivat 1980-luvun alussa. Robotiikan ensimmäisinä vuosikymmeninä robotteja ohjelmoitiin pelkästään käsin opettamalla, liikepiste kerrallaan, ja ohjelmoinnin ajaksi tuotanto keskeytyi. Ohjelmointia helpottavat lisälaitteet, kuten konenäköjärjestelmät, puuttuivat tuolloin kokonaan. Robotit ovat kuitenkin alusta alkaen olleet kestävyytensä, luotettavuutensa ja tarkkuutensa ansiosta erinomainen valinta toistuviin, raskaisiin ja tarkkuutta vaativiin tehtäviin monille eri teollisuuden aloille. Aluksi robotit soveltuivat lähinnä suursarjatuotantoon, mutta nykyisin tilanne on toinen.

Nykyään teollisuusrobotit ohjelmoidaan enenevässä määrin etänä tietokoneohjelmien avulla. Erilaiset etäohjelmointisovellukset ja parametrisiä ohjelmarunkoja käyttävät käyttöliittymät helpottavat piensarjatuotannon robotisointia, koska robotit voivat työskennellä edellisen tuotteen parissa, kun seuraavaa ohjelmoidaan. Lisälaitteiden, kuten konenäköjärjestelmien, railoseurantojen ja anturiteknologian avulla ennakoitavia muutoksia tuotteissa ja esivalmisteissa voidaan havainnoida automaattisesti. Näin työ ei enää keskeydy, vaikka seuraavaksi käsiteltävä tuote ei ole täsmälleen samanlainen kuin edellinen. Jo pitkään robotiikkaa on ollut mahdollista hyödyntää raskaiden, toistuvien ja tarkkuutta vaativien tehtävien lisäksi myös piensarjatuotannon muuttuvissa olosuhteissa, kunhan muutokset ovat ennakoitavissa. Tulevaisuuden teknologia tulee mahdollistamaan robottien hyödyntämisen yhä useammalla teollisuuden alalla ja olosuhteissa, missä muutoksia on mahdoton ennakoida.

Koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävät järjestelmät kehittyvät vauhdilla. Näiden avulla perinteisten teollisuusrobottien ominaisuuksien rinnalle voidaan tuoda ketteryyttä sekä sopeutumis- ja päättelykykyä. Yaskawa valmistaa sopeutumiskykyisiä lavausjärjestelmiä esimerkiksi logistiikkateollisuuden tarpeisiin. Näissä järjestelmissä hyödynnetään erilaisia 3D-näköjärjestelmiä, joiden avulla robotti pystyy päättelemään lavausohjelmien liikeradat itsenäisesti. Tämä mahdollistaa esimerkiksi keskusvarastolta vähittäiskauppoihin toimitettavien sekatavaralavojen lavauksen automatisoinnin, mikä on ennen ollut satunnaisuutensa ja ennakoimattomuutensa vuoksi käsin tehtävää työtä. Erilaisia sopeutumiskykyisiä ja älykkäitä järjestelmiä käytetään myös esimerkiksi hitsauksessa, missä esivalmisteiden epätarkkuuksia havainnoimalla voidaan muuttaa hitsausliikeratoja ja -arvoja.

MOTOMAN NEXT - uusi alusta adaptiiviselle robottiautomaatiolle ja tekoälylle

Kesällä 2025 julkaistiin Yaskawan uusin robottiohjain MOTOMAN NEXT. MOTOMAN NEXT on tekoäly- ja koneoppimisominaisuuksilla varustettu robotti, joka pystyy integroitujen konenäköomaisuuksien avulla tarkkailemaan ympäristöään ja työstettäviä tuotteita. Tämä mahdollistaa robotiikan hyödyntämisen tulevaisuudessa täysin uusilla aloilla, kuten biotieteissä, rakentamisessa, terveydenhuollossa sekä erilaisissa lajittelutehtävissä eri toimialoilla. MOTOMAN NEXT pystyy sopeuttamaan ja laskemaan liikeratojaan sekä kommunikoimaan laiteiden kanssa itsenäisesti, mikä mahdollistaa piensarjojen automatisoinnin täysin ennakoimattomissa olosuhteissa. Vaikka perinteinen teollisuusrobotiikka tulee olemaan valmistavan teollisuuden yksi kulmakivistä vielä pitkään, avaa MOTOMAN NEXT mahdollisuuksia viedä robotiikkaa myös valmistavan teollisuuden ulkopuolelle.

Vaikka taloudellinen tilanne näyttää tulevaisuudessa haastavalta ja teollisuudessa osaajapula heikentää käyttöastetta sekä toimitusvarmuutta, me Yaskawalla uskomme vakaasti, että Suomessa on vielä valtavasti kohteita, joiden tehokkuutta, luotettavuutta ja riskinsietokykyä voidaan kehittää perinteisen robotiikan keinoin. Korkea robottitiheys yhdistyy parempaan työllisyyteen. Lisäksi kehittynyt etäohjelmointi, konenäkö, anturit ja tekoäly mahdollistavat piensarjojen ja vaihtelevien prosessien automatisoinnin. Tulevaisuudessa toivomme myös pääsevämme robotisoimaan aloja, joilla robotiikkaa on vielä vain vähän käytössä.

Aku Laakso

Liiketoimintapäällikkö

Yaskawa Finland Oy

Lähteet 

International Federation of Robotics (IFR) 2024. World Robotics 2024 – Presentation, syyskuu 2024, International Federation of Robotics.

Kokkinen, A., Jalasjoki, P. & Obstbaum, M. 2025. Työikäisen väestön supistuminen ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvunäkymää. Euro ja talous (Suomen Pankki), katsottu 17.2.2026, https://www.eurojatalous.fi/fi/2025/artikkelit/tyoikaisen-vaeston-supistuminen-ja-heikko-tuottavuus-painavat-suomen-pitkan-ajan-kasvunakymaa/

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom 2025. Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskuntaa.Tieto Traficom, päivitetty 29.10.2025, katsottu 19.2.2026, https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/vaestorakenteen-muutos-haastaa-yhteiskuntaa

Valkama, H. 2026. Työttömyys kasvaa, yli 51 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten – taloustieteilijät: Syynä hiipunut kulutus ja hallitus.Yle, 27.1.2026, katsottu 17.2.2026, https://yle.fi/a/74-20206639

Valtiovarainministeriö, Kansantalousosasto 2024. Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen vaikutus keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, muistio, 5.12.2024.